Lapland in fall colors

Autumn play

 

Kekrileikit ja -koristeet ovat liittyneet maanviljelykseen ja karjan hyvinvointiin. Hyvin monet näistä leikeistä ja koristeista ovat siirtyneet sellaisenaan jouluperinteisiimme, joskin myös monet jouluperinteet eivät ulkonäöstään huolimatta ole kotoperäisiä, vaan lainoja muualta. Kekriin liittyi aina myös keinuminen ja kiikkuminen, jota siivitettiin erilaisilla kekrilauluilla. Juhlan yleistunnelma oli aina riemukas. (http://www.kolumbus.fi/sagafre/Kekri.html.) Kekrikeinut ripustettiin useimmiten lapsille sisälle tupaan ja tapa lienee alkuaan ollut jonkinlainen sisäkauden aloitusseremonia.

Se, miten jakoaikana ja kekrinä on käyttäydytty, on ollut hyvin tarkkaa, sillä kyse on siitä herkästä ajasta, kun joku loppuu ja uusi alkaa. Suomalaisessa perinteessä sellainen aika on ollut pyhää, vaarallista. Karjan menestystä on yritetty taata mitä moninaisimmilla teoilla. Seuraavan vuoden ilmoja, syntyviä karitsoja ja muita tapahtumia on ennustettu mm. leivän paistosta ja palaneista oksista. Kekriaamuna piti herätä ajoissa, pimeän aikaan ja lämmittää tupa ja pitipä vielä ennen päivän valkenemista ehtiä syödäkin, vieläpä yhdeksän kertaa.

Tehtiin myös sääennustuksia: Jakoaika alkaa kuutta päivää ennen Pyhäinmiesten päivää ja kestää eli loppuu kuusi päivää jälkeen, pyhiä lukuunottamatta. Silloin päivän vaihe vastaa kuun vaihetta. Jos Pyhäinmiesten päivän edellismaanantaina on ilma kaunis ja selkeä, niin on ilma kaunis ja selkeä tammikuulla, mutta jos silloin on ilma sateinen ja verrattain kylmä, niin on ilma tammikuussa kylmä ja pyryinen. Sitä seuraava tiistai vastaa helmikuuta, keskiviikko maaliskuuta, jne. Samanlainen on vastaava kuu ilmanlaatunsa puolesta kuin vastaava päivä.

Kekri oli vuodenvaihde, joten kaikki tulevaisuuteen liittyvä oli tärkeää. Jokainen tutkaili enteitä ja teki taikoja omien intressiensä mukaan. Säästä arveltiin, että jos kekrinä oli sula maa, niin ristinpäivänä oli myös sula maa. Jos kekrinä oli vielä lehti puussa, niin keväällä tuli takatalvi. Jos joki jäätyi ennen kekriä, oli vappuna sulat vedet. Nilsiäläinen uskoi, että jos hän kävi keyriä vasten yöllä voitelemassa tuvan nurkat tervavedellä, pysyi talvella hyvin lämmin.

Ison härän hengessä kekriin sopivat perinteiset liioittelukertomukset, Vinkki: Luokaa nykyaikainen liioittelukertomus. Tyyliin: ”Niin iso kännykkä oli, että kun pyyhkäisin kosketusnäyttöä, niin tukkani ehti harmaantua ennen kuin sormeni kulki näytön päästä päähän.”

Vaahteranlehtiruusuja - Maple Leaf Roses